Kokoomus, niin puolueen pääorganisaatio kuin sen nuorisojärjestökin ovat tarttuneet tilaisuuteen. Talous voi huonosti kautta maailman, ja niin myös täällä Suomessa. Pohjolassakin valtio on velkaantunut, ja kaiken lisäksi suomalaisten itsetunnolle ei sovi liika velkaantuneisuus. Täällä velkataakkaan kyetään vetoamaan, kun halutaan saada omia uudistuksiaan läpi. Olipa oma ideologia oikealta tai vasemmalta, liika julkinen velka on aina peruste joko leikkauksille tai veron korotuksille.

 

Kokoomuksen, niin kuin minkä tahansa oikeistopuolueen ideologia on kaikkien tiedossa. Se tarkoittaa suppeaa julkista taloutta ja matalia veroja. On totta että Kokoomuskaan tuskin on niin oikeistolainen puolue kuin mitä isossa maailmassa oikeistopuolueella on ollut tapana tarkoittaa. Yhdysvalloista käsin Katainen näyttää keskustalaiselta ja Urpilainen kommarilta. Silti Suomella olisi vielä matkaa Kokoomuslaiseen ideologiaan, siinä määrin vasemmalla ollaan. Kokoomus voisi siis viedä Suomea oikealle päin vielä monta askelta, ja jättää monta kulkemattakin. Talouden nykytila on antanut heille erinomaisen tilaisuuden toteuttaa tätä porvarillista utopiaa. Vetoaminen velkataakan kasaantumiseen, on kätevä tapa perustella julkisen sektorin pienentämistä. Hyvinvointivaltion supistaminen on onnistuttu esittämään sen pelastamisena.

 

Hyväksyn näkemyksen, jonka mukaan julkisen talouden nykytilaa tulee kohentaa rakenneuudistuksella. Se ei saa kuitenkaan olla pois palveluiden määrästä tai laadusta. Toisille palvelurakenneuudistus kun tarkoittaa palveluverkon vähemmän käytettyjen osien karsimista ja yksityistämistä, toisille taas päällekkäisyyksien poistamista ja tuotannon tehostamista. Jälkimmäinen voi  säilyttää palveluiden tason ja määrän ennallaan, ja silloin se maksaa niin paljon kuin on maksaakseen. Ensimmäinen kuitenkin tarkoittaa palveluiden vähentämistä, ja ennen kaikkea sitä, että yhä harvempi kykenee käyttämään näitä palveluita, ja on siten pakotettuja niistä luopumaan, tai muuttamaan alueille, joissa niiden järjestäminen on edelleen kannattavaa. Selkeää valinnan vapautta siis!

 

Jokseenkin on hämmentävää retoriikka, jolla vedotaan siihen, ettei veroja voida kunnolla nostaa. Tämä on erityisen erikoista kunnissa, jotka sijaitsevat kaukana maakuntakeskuksesta, ja ovat itse pieniä ja muuttotappioisia. Esitetään, että tulee halvemmaksi, kun palvelut järjestetään hallinnollisesti isolla alueella, jolloin saadaan isommat yksiköt, ja palvelutuotanto tehostuu. Paikkaansa pitää se, että se on halvempaa julkiselle sektorille, mutta mitenkäs sitten kansalaisille itselleen. Tulleekohan tuo halvemmaksi säästää veroissa ja hakea palvelunsa jostain kauempaa? Melkein samaa kysyttiin kun kyläkouluja lakkautettiin: tuleeko kunnalle halvemmaksi järjestää koulu lähemmäs syrjäkylien lapsia, kuin kuskata heitä kuntakeskukseen. Erona on se, että jälkimmäisessä esimerkissä puhutaan kunnan taloudesta, ensimmäisessä kansalaisten talouden pidosta.

 

Onko yksityistäminenkään loppujen lopuksi mitään säästöä. Jos ajattelemme, että palveluiden laatu ja saatavuus ovat meille yhdentekeviä, niin se riippuu matemaattisesti yhdestä erosta: kumpi on enemmän, julkisen sektorin oletettu tehottomuus, vai yksityisten palveluntuottajien haluama voitto. Mikäli nämä ovat tasan, ja silti haluamme mieluummin yksityistää, olemme oikeistolaisella tiellä. Jos osoittautuu niin, että yksityinen palvelun tuotanto on todella riittävän paljon tehokkaampaa, niin ettei se halua sitä vastaavaa voittoa, on yksityistäminen perusteltua sillä ehdolla, että ko. kunta on alueeltaan riittävän pieni, mutta asukasluvultaan riittävän iso, niin että yrityksen toiminta voi kannattaa loppuun asti, ja palvelut ovat kaikkien saatavilla. Mikäli julkiset palvelut osoittautuvat riittävän tehokkaiksi, mutta haluamme edelleen yksityistää, olemme karmealla, amerikkalaisella kapitlalistisella suunnalla.

 

Olivatpa nämä uudet ikuisuuskysymykset miten hyvänsä, niin näyttää kuitenkin siltä, että Kokoomus on käyttämässä talouden taantumaa hyväkseen, viedessään Suomea kohti omaa ideologiaansa. Näinä aikoina, ja tässä maassa jossa ihminen on rehellinen toiselle, vaan ei itselleen, on helppo vedota siihen, että velkataakka pitää taittaa, ja että se ei onnistu pelkillä veronkorotuksilla. On helppo vedota siihen, että vero on pois kansalaiselta, se on pois yksityiseltä, se on pois valinnanvapaudesta. Kuten edellisestä blogistani käy ilmeiseksi, tuo vaikutus ei olekaan niin itsestään selvä, kuin se äkkiseltään kuulostaa. Toivottavasti Kokoomus lunastaa taantuman jälkeen ilmauksensa "hyvinvointivaltion pelastaminen", ja palaisimme pelastusoperaation jälkeen jälleen laajaan hyvinvointivaliton, joka todella luo kaikelle kansalle hyvinvointia, eikä vain niille, keillä siihen on varaa muutenkin.